Sitten se ikuinen järki vai tunteet. Esitätkö asian tunnepohjalta verhoten sen järkeen? Haluaisitko oikein kovasti että joku asia on niinkuin sen sanot olevan? Haluaisit niin kovasti että sinun mielipiteesi olisi se totuus, että se alkaa jo lukittumaan totuudeksi sinun mielessäsi. Ehkäpä ennenaikaisesti?
Toisaalta jos et ilmaisekaan mielipidettä totuutena, vaan kerrot tunteestasi, sitä vastaan kukaan ei voi vänkyröidä. Jos sinua risoo jokin niin sitten risoo ja jos tykkäät jostakin niin tykkäät! Sen sijaan maapallo on joko pyöreä tai litteä, ei molemmat yhtä aikaa tai kompromissina vai puoliksi litistynyt. Tunteet, mielipiteet, faktat. Ne vaan menee ihmisillä sekaisin.
Miten paljon annat yleisen mielipiteen muokata omaa mielikuvaasi ja mielipidettäsi? Oletat ehkä että joku on tietenkin oikeutetusti jostakin asiasta esimerkiksi arvoasemansa tai tittelinsä vuosi asiantuntija ja oikeassa. Jos olet luonteeltasi radikaali ja kapinallinen, huomaat ehkä usein olevasi opposition mielipiteen puolella. Asiat jotka koskettavat sinua ja vetävät sinua puoleensa, ovat sellaisia, joista välität ottaa lisää selvää ja esittää mielipiteitäsi. Silloinkin on hyvä muistaa eritellä sitä omaa tulkintaansa.
Mihin tulkintasi perustuu? Mitä tunnet asiaa kohtaan? Värittääkö se tulkintaasi? Mitä vaihtoehtoisia tapoja voisi olla tulkita asiaa? Miksi joku toinen toisenlaisessa tilanteessa ja toisenlaisista lähtökohdista tulkitsisi asian toisella tavalla?
Todellisuus on aina ainakin osittain meidän oma tulkintamme ja näkövinkkelimme siitä. Joskus voi olla eduksi pohtia josko meillä olisikin perusteita tulkitakin toisin. Ehkä meillä ei olekaan, ainakaan vieä tarpeeksi lihaa luiden ympärille asiassa, jotta mitään kovin vahvaa ja lukkoon löytyä tulkintaa kannattaisi edes tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.